lauantai 5. joulukuuta 2015

Meni siinä marraskuu

En tahtoisi valittaa, mutta ompahan ollut ankea alkutalvi! Ei ihan hirveästi jää jälkipolville kerrottavaa marraskuusta 2015.

Hölmykkä on tätä mieltä...kaikesta
Joutoeläintilan keskeneräiset hommat on edelleen kesken. Päivä päivältä vähemmän kesken, mutta kesken kumminkin. Syytän tästäkin ankeaa marraskuuta, koska syyllinen on kaikkeen löydyttävä ja minä se en tietenkään voi olla!

Joulukorttien lähettely ei ole mun juttu, mutta tässä kun kuuntelee sateen ropinaa ikkunaan niin ei voi välttyä ajatukselta että huomenna voisi kuvata joulukortti 2015 -kuvan. Sellaisen realistisen joulukortin. Miksi kukaan ei ole tehnyt joululaulua aiheesta? On hankia korkeita nietoksia, pakkasyötä, rekiretkeä. Ei kaikkien joululaulujen ole pakko olla yltiöpositiivisia ja tunnelmallisia, kyllä joku voisi rustata "vettä sataa ja kaikkia v*tuttaa" -teemallakin laulun. Ja tunnelmahan se on sekin :D



Marraskuussa oli yksi kaunis päivä, 23. päivä. Oli jopa luntakin ja vähän pakkasta, iltaa kohti alkoi nousta hirmuinen sumu. Onnekkaasti kerrankin ajatus luisti etukäteen eikä jälkijunassa, joten tuli muutama kuva otettua. Näistähän vaikka saisikin sen epärealistisen joulukortin...


Innokkaat lenkkeilijä-eläimet pääsi myös todistamaan kaunista usva-iltaa. Kuvan värejä ei ole muokattu...Noiden sähköjohtojen kanssa arvoin tovin että poistaako ne kuvasta vai jättääkö. Päädyin jättämään, toiseen suuntaan menevät johdot poistin. Jotenkin ne vaan kuuluu asiaan, tähän meidän maisemaan.

Tässähän sitä olisi joulukuvaa kerrakseen. Värejä ei tässäkään ole muokattu. Kaunista oli kuun noustessa. Olenhan muistanut mainita että nyt sataa vettä?

Uusia asukkaita


Joutoeläintilalle on tässä syksyn mittaan saapunut muutama uusi asukaskin.




Tässä tutustutaan porukalla Tuureen.


Kaustiselta muutti 3v Tuure-hepo jo lokakuussa. Tuuren kanssa olisi tarkoitus palata raviurheilun pariin ensi kesänä. Käytän sanaa palata siksi, että itse teen paluuta lajin pariin kertaalleen kuolleen motivaation elvyttelyn merkeissä, Tuure puolestaan on sairaslomaillut tovin ja uutta alkua tässä hiljalleen rakennellaan.




Uudet kani-asukit

Marraskuun lopulla meille kotiutui kodinvaihtaja-kanisiskokset. Ranskanluppia, kuten aiemmista kaneistanikin kaksi, paperillisia ja oikein hienoja tyttösiä.


Ei kommentteja:

Lähetä kommentti